Yksinkertaisin keino eläkeiän nostoon
- Matti Remes
- 23.10.2018
- 1 min käytetty lukemiseen
Vuoden 2017 eläkeuudistusta pohtii työryhmä, jota varmasti yksi jos toinen taho haluaa ohjeistaa. Niin myös minä.
Jos halutaan, että olisimme töissä yli 63-vuotiaana, niin paras keino olisi saada tehdä työtä verotta. 0-vero tulisi suoda kaikille alle 50 000 euroa vuodessa ansaitsiville 63-vuotta täyttäneille. Muiden työuraa jatkavien "eläkeikäisten" verokanta nousisi progressiivisesti siten, että huipputuloiset maksaisivat veroja suurinpiirtein siten kuin nytkin.
Voidaan ajatella, että 63-vuotias on jo velvollisuutensa hoitanut ja tienannut riittävästi yhteiskunnalle. Moni matalapalkkalainen haluaisi tienata muutamilla verottomilla lisävuosilla pesämunan lopullista vanhuuttaan varten. Suomessa on paljon terveitä yli 63-vuotiaita, jotka viihtyvät työssään ja haluaisivat jatkaa. Valtion tulisi arvostaa heitä ja ojentaa kannustava kätensä.
Superkarttuma ja eliniänkerroin ei toimi, koska saavutettava rahallinen hyöty eläkkeeseen on niin pieni, että se muistuttaa lähinnä loukkausta. Ei 63-vuotias ole niin tyhmä, että jatkaisi työssään jos ja kun korvaus lisävuodesta on esimerkiksi vain 1000 euroa vuodessa. Vihdoinkin saavutettava vapaa-aika on paljon arvokkaampaa.
Kun pienipalkkaisten eläkeläisten elintaso ylivuosien aikana 0-verokannalla merkittävästi kohenisi, ostaisivat he myös entistä enemmän hoiva- ja tai terveyspalveluja sekä käyttäisivät rahoja kulutukseen.
Eläkeiän noston on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Kannustimien tulee olla sitä luokkaa, että jossain myös tuntuu. Nykyisellään suomalainen päätöksenteko on sellaista, että paljon puuhaillaan, puhutaan ja suunnitellaan, mutta merkittäviä tekoja ei saada aikaiseksi.
Useimmat uudistukset pysyvät lähinnä säälittävän näpertelyn tasolla.
Matti Remes
kirjailija




Eläkeiän nostaminen on yksi aikamme suurimmista yhteiskunnallisista ja taloudellisista haasteista, mutta usein julkinen keskustelu rajoittuu pelkästään kylmiin numeroihin, tilastoihin ja laskennallisiin vuosiin. On kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää syvällisesti se, miten päivittäinen ajankäyttö, työn rytmitys ja fyysisen ympäristön luoma aikapaine vaikuttavat suoraan yksilön psyykkiseen kykyyn pysyä työelämässä pidempään. Voit löytää mielenkiintoista lisätietoa aiheesta täältä, mikäli haluat optimoida omaa ajanhallintaasi ja parantaa työssäjaksamista kotiympäristössä tai toimistolla.
Ajan kognitiivinen hallinta ja pitkä työura
Kun pohdimme keinoja eläkeiän nostamiseksi, katseemme kääntyy usein lainsäädäntöön, vaikka todellinen muutos tapahtuu työpisteiden äärellä. Kognitiivinen kuormitus on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka ajavat ihmiset hakeutumaan eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Erityisesti tietotyössä ajan pirstaloituminen luo jatkuvan keskeytysähkyn, joka kuluttaa hermostoa. Tutkimusten mukaan selkeä, visuaalinen aikakäsitys auttaa aivoja pysymään niin…