Miksi meillä ihmisillä on keskenämme erilaisia käsityksiä kauniista tai rumasta rakentamisesta? Miksi joillekin sama rakennus tai paikka on kaunis ja viehättävä, toiselle puolestaan ruma ja kolmannelle sillä asialla ei ole mitään väliä?
Onko kauneus todellakin vain katsojan silmissä? Tutkitusti tiedetään, että ihmiset pystyvät aistimaan kauneuden, vaikka heillä ei olisi arviointiin koulutusta tai kokemusta. Taideteollisessa Korkeakoulussa näytettin henkilöille kuvia erilaisista Suomalaisista rakennuksista ja tiloista. Hyvin helposti ja nopeasti löytyi vastauksista yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaari, Pasila ja Ruoholahti olivat valtaosan mielestä rumia asuinalueita ja paikkoja pidettiin vastenmielisinä. Vastaavasti Haaga, Munkkiniemi, Eira ja Lauttasaari olivat viehättäviä alueita. Porvoo oli vastaajien mielestä kaunis kaupunki. Hanko ei herättänyt tuntemuksia paitsi yksittäisten vanhojen rakennusten osalta.
Saman tutkimuksen perusteella matkakohteet valitaan keskimäärin vain kolmen nähdyn valokuvan perusteella. Enempää ei tarvita, kolme kuvaa lukitsee käsityksemme.
Tutkimuksessa myös todettiin, että ihmiset maksavat kauniilla alueella olevasta asunnosta jopa 20 prosenttia enemmän kuin rumalla alueella olevasta. Asuntokauppa on siis lähestulkoon mielikuvista kiinni.
Kun mietimme mikä on kaunista, se selviää sillä haluaako kukaan ottaa kohteesta valokuvia. Jos kukaan ei kuvaa, ei kohde myöskään miellytä silmää. Jos talo on jatkuvan turistikuvauksen kohteena niin sitä halutaan näyttää muillekin, siitä ollaan ylpeitä ja levitetään valokuvia.
Tästä herää kysymys: miksi rakennuttajat suostuvat ottamaan vastaan kaiken haukkumisen rumista taloistaan, kun he saisivat paremmat tienestit rakentamalla kaunista ympäristöä ja asuntoja? Saisivat samalla myös kehut hienoista taloista. Siispä viesti rakennuttajalle: voit tehdä mittavat voitot jos rakennat kauniisti.
Rakennuttajalla on myös vastuu talon, asunnon tai ympäristön tasosta ja tyylistä muillekin kuin vain asiakkailleen. Talo seisoo ihmeteltävänä hyvinkin sata vuotta paikoillaan.
Hangon entinen kaupunginjohtaja linjasi, että se joka maksaa myös päättää miten ja minkä näköistä rakennetaan. Näinhän asia ei saisi olla. Jos rakennuttajalla tai arkkitehdillä ei ole ymmärrystä rakentamisen kauneusarvoista, niin virkamiesten ja poliitikkojen tulisi käyttää ohjausvaltaansa.
Hanko on maailmanlaajuisesti merkittävä rakennuspaikka. Mutta kaupungilla ei ole ohjeistusta siihen mitä ja minkälaista saa rakentaa. Ehkä Hanko voisi harkita muutaman tonnin sijoittamista siihen, että ammattilainen (arkkitehti) laatisi rakentamisen visuaalisen strategian ja ohjeiston. Eli ainakin suurinpiirtein määriteltäisiin se tahtotila minkä näköistä kaupungissamme voisi olla. Ohjeisto ei olisi edes sitova, mutta se kertoisi rakentajille, että yritystä ja tahtoa kauneuteen on olemassa.
Ruben Waara
Hangonkylä
Kaikkien alojen asiantuntija.
Fiktiivinen hahmo Matti Remeksen dekkareissa.